Kuvittele tilanne: on pimeä talvi-ilta, lapset katsovat Netflixiä, sinä laitat pyykit pesukoneeseen ja samalla keität kahvia. Kaikki on kytketty siihen yhteen ja ainoaan jatkojohtoon, joka roikkuu olohuoneen nurkassa kuin jouluvalojen jatkopala. Sitten yhtäkkiä kuuluu pieni poksahdus, haju palaneesta muovista leviää ja valot sammuvat. Pahimmassa tapauksessa et ehdi edes sammuttaa – seuraavaksi palovaroitin huutaa.
Kuulostaako liioitellulta? Valitettavasti ei. Palotarkastajat näkevät tällaisia tapauksia viikottain juuri nyt, kun kodeissa on entistä enemmän sähkösyöppöjä laitteita ja pistorasioita on rakennettu 80-luvun tarpeisiin.
Miksi jatkojohto ei kestä kaikkea, vaikka se näyttääkin viattomalta
Tavallinen marketista viidellä eurolla ostettu valkoinen jatkojohto on mitoitettu noin 1500–1800 watille. Se riittää mainiosti puhelimen lataamiseen, pöytävalaisimeen ja kannettavaan tietokoneeseen. Mutta kun siihen isketään jääkaappi, joka vetää käynnistyshetkellä hetkessä 1500 W, ja samaan johtoon on vielä kytketty 2000 W:n keraaminen liesi tai pesukone, laskelmat eivät enää mene yksiin. Johto alkaa lämmetä, eriste pehmenee, kontakti irvistää ja kipinä on valmis.
Ja se kipinä ei välttämättä sammu itsestään.
Keittiö on vaaran vyöhyke numero yksi
Keittiössä tapahtuu eniten vahinkoja, koska siellä on eniten isoja laitteita. Jääkaappi, astianpesukone, uuni, mikroaaltouuni, airfryer, kahvinkeitin – kaikki haluavat sähköä samaan aikaan. Jos ne on kaikki kytketty jatkojohtojen ja haaroittimien kautta, olet rakentanut itsellesi pienen aikapommin.
Erityisen paha yhdistelmä on jääkaappi + pesukone samassa jatkojohdossa. Jääkaappi käynnistää kompressorinsa aina silloin tällöin, ja juuri sillä hetkellä pesukone saattaa olla täydellä linkouskierroksella. Virranpiikki voi olla hetkessä niin kova, että halpa johto sulaa sisältäpäin, vaikka ulkopäin se näyttääkin täysin normaalilta.
Entä se “kunnon” jatkojohto, jossa on katkaisija ja ylijännitesuoja?
Ne ovat parempia, kyllä. Mutta eivät ne ihmeisiin pysty. Jos laitat 3500 W:n laitteen 2000 W:n mitoitetun jatkojohdon perään, mikään katkaisija ei ehdi pelastaa tilannetta – johto ehtii kuumentua vaarallisesti ennen kuin suoja laukeaa. Ja jos suoja on halpa kiinalainen, se ei välttämättä laukea lainkaan.
Sähkötyökalut ja autotalli – toinen klassinen sudenkuoppa
Mies menee autotalliin, ottaa kulmahiomakoneen, kytkee sen siihen viiden metrin oranssiin jatkojohtoon, joka on maannut lattialla viime kesästä asti. Kolmen minuutin päästä johto on kuuma kuin saunan kiuas ja eriste halkeilee. Monet työkalut vetävät käynnistyshetkellä 5–10 kertaa nimellistehonsa, ja ohut jatkojohto ei yksinkertaisesti kestä sitä.
Ja sitten ne laitteet, joista ei tingitä koskaan
On olemassa laitteita, joiden kanssa ei leikitä lainkaan. Hengityskone, sydänvalvonta, CPAP-laite, dialyysikone, lääkekaapin jääkaappi insuliinille. Näissä ei ole varaa siihen, että virta katkeaa sekunniksikaan, koska joku halusi ladata samalla puhelinta. Sairaaloissa nämä on aina omilla punaisilla pistorasioillaan, jotka menevät suoraan varavoimaan. Kotona sama sääntö: suoraan seinään, mieluiten oma sulake.
Mitä tehdä, kun pistorasioita on liian vähän?
Älä yritä korjata ongelmaa jatkojohdoilla. Se on kuin yrittäisi korjata reiän laivassa teipillä. Paras ratkaisu on aina teettää kunnon sähkömies lisäämällä pistorasioita tai vetämällä uusia ryhmäjohtoja. Se maksaa muutaman sadan, mutta on kertaheitolla turvallinen ja siisti.
Jos sähköasentajaa ei juuri nyt ole varaa, harkitse ainakin näitä:
- Osta kunnon rakennuskela (paksu kumikaapeli, vähintään 2,5 mm²) isoille laitteille ja työkaluille
- Pidä keittiön isot laitteet aina omissa suorissa pistorasioissaan
- Älä koskaan jätä tehokkaita laitteita valvomatta jatkojohtoon
- Tarkista kerran kuussa, lämpeneekö mikään johto – jos tuntuu edes hieman lämmin, vaihda heti
Se hetki, kun laitat pesukoneen suoraan seinään ja heität sen vanhan jatkojohdon roskiin, tuntuu ehkä pieneltä. Mutta se on yksi niistä pienistä päätöksistä, joka voi pelastaa koko kodin.
