Kun sähkölasku kolahtaa postiluukusta ja siinä lukee taas kolminumeroinen summa, moni katse kääntyy keittiön nurkassa hiljaa surisevaan valkoiseen tankkiin. “Entä jos sammuttaisin tämän yöksi?” ajattelet. Se tuntuu loogiselta. Kukaan ei kuitenkaan peseydy kolmelta yöllä, joten miksi laite tuhlaisi sähköä tyhjän panttina?
Valitettavasti totuus on juuri päinvastainen. Useimmissa suomalaisissa kodeissa yöksi sammuttaminen on yksi nopeimmista tavoista sekä kasvattaa laskua että pilata laite ennenaikaisesti. Ja silti tämä neuvo kiertää edelleen sukulaiselta toiselle kuin vanha kansansatu.
Miksi vesi ei saa jäähtyä täysin kylmäksi – se on kallein mahdollinen tapa
Kuvittele tilanne: illalla painat nappia, bojleri sammuu ja 120 litraa lämmintä vettä alkaa jäähtyä hitaasti kohti huoneenlämpöä. Aamulla se on ehkä +15-asteista. Kun heräät ja painat napin takaisin päälle, lämmitin käynnistyy täydellä teholla ja yrittää saada koko massan takaisin +60 asteeseen – mahdollisimman nopeasti, koska lapset pitää saada kouluun ja sinä töihin.
Se on kuin ajaisi autoa pelkästään kylmänä moottorina: kulutus on moninkertainen. Kylmästä lämmittäminen vie 3–5 kertaa enemmän sähköä kuin lämpimän veden ylläpito. Kun taas pidät lämpötilan tasaisena, lämmitin käy vain lyhyitä jaksoja yöllä – ehkä 10–15 minuuttia tunnissa – ja kulutus on murto-osa.
Laitteen metalli ei kestä jatkuvaa kylmä-kuuma-sykliä
Jatkuva sammuttelu ja käynnistely on bojlerille kuin juoksisi maratonia piikkikengillä. Säiliö on terästä tai ruostumatonta, ja joka kerta kun vesi jäähtyy ja lämpenee kymmeniä asteja, metalli ensin supistuu ja sitten laajenee. Vuosien mittaan siihen syntyy mikroskooppisia halkeamia, jotka lopulta vuotavat. Moni on saanut kokea sen ikävän yllätyksen, kun aamulla keittiön lattia lainehtii ja kattopaneelit roikkuvat.
Myös itse lämmitinelementti kärsii. Se on suunniteltu pitkiin, tasaisiin jaksoihin, ei jatkuvaan täyteen tehoon räjähtelyyn. Kun se joka aamu joutuu hurjaamaan täysillä kylmästä vedestä, se kuluu loppuun 5–10 vuotta etuajassa.
Ja sitten ne bakteerit, joita kukaan ei halua suihkuunsa
Legionella-bakteeri rakastaa juuri sitä +30–45 asteen lämpötilaa, johon vesi laskee yön aikana sammutettaessa. Se on sama pöpö, joka aiheuttaa legionellatautia – vakavaa keuhkokuumetta. Kun pidät veden jatkuvasti yli +55 asteessa, bakteerit eivät viihdy. Mutta anna veden jäähtyä yöksi, ja olet luonut niille täydellisen kasvualustan.
Milloin sammuttaminen sitten on järkevää – ja milloin se oikeasti säästää rahaa
On kaksi tilannetta, joissa sammuttaminen on fiksua:
Ensimmäinen on pidempi poissaolo. Jos lähdet viikoksi mökille tai kuukaudeksi etelään, laske lämpötila minimille tai sammuta kokonaan. Silloin säästät oikeasti.
Toinen on kaksiaikatariffi yhdistettynä älypistorasiaan tai ajastimeen. Ohjelmoi silloin bojleri lämmittämään vain halvan yösähkön aikana (yleensä klo 22–07) ja pitämään veden lämpimänä päivällä. Näin lasku voi tippua jopa 30–50 % – ja laitekin kiittää tasaisesta rytmistä.
Mitä tehdä, jotta bojleri kuluttaa mahdollisimman vähän ja kestää 20 vuotta
Aseta lämpötila 55–60 asteeseen. Se riittää aivan kaikkeen: tiskiveteen, suihkuun, pyykinpesuun. Ja juuri tässä lämpötilassa bakteerit eivät viihdy, mutta energiaa säästyy selvää rahaa verrattuna 75–80 asteen asetuksiin.
Käytä eco- tai E-tilaa, jos sellainen on. Se pitää veden automaattisesti tässä optimivyöhykkeessä.
Puhdista säiliö kalkista 1–3 vuoden välein. Kovassa vedessä kalkki muodostaa eristeen lämmittimen ja veden väliin – laite joutuu tekemään tuplatyön päästäkseen läpi. Puhdistuksen jälkeen kulutus voi tippua jopa 15–20 %.
Eristä putket ja itse bojleri, jos se seisoo kylmässä tilassa. Villa tai putkieriste maksaa kympin, mutta säästää kymmeniä euroja vuodessa.
Kun teet nämä pienet jutut, bojleri muuttuu yllättävän pienikuluttimeksi. Moni on saanut laskunsa tippumaan 50–100 € kuukaudessa – ilman, että on tarvinnut luopua kuumasta suihkusta aamuisin.
Joten anna sen surista rauhassa. Se on paljon fiksumpaa kuin herätä aamulla kylmään suihkuun ja jättää seuraavalle kuukaudelle iso yllätyslasku.
