Have you ever watched a farrier hammer nails into a horse’s hoof and thought: “That has to hurt like hell”? Samaa ajattelevat tuhannet ihmiset joka päivä – ja silti totuus on täysin päinvastainen. Tässä artikkelissa pureudumme kavion saloihin niin syvältä, että lopulta sinäkin haluat varata ajan omalle hevosellesi kengitykseen ilman pienintäkään huolta.
Kavio ei ole jalka – se on jättimäinen kynsi
Kuvittele, että sinulla olisi yhden sentin paksuinen kynsi koko jalkapohjassa. Juuri sellainen hevosen kavio on: kuollutta, kovettunutta sarveisainesta, joka kasvaa ylhäältäpäin noin millimetrin viikossa. Ulkoseinässä (se valkoinen, kova osa, johon naulat lyödään) ei ole:
- hermopäätteitä
- verisuonia
- kipureseptoreita
Siksi hevonen ei tunne nauloja yhtään enempää kuin sinä tunnet, kun leikkaat kynsiäsi. Itse asiassa useimmat hevoset seisovat kengityksen aikana täysin rentoutuneina, monet jopa torkkuvat silmät puoliummessa.
Milloin se sitten VOI sattua?
Vain yhdessä ainoassa tilanteessa: jos kengittäjä osuu vahingossa “elävään” osaan kavion sisällä. Sitä kutsutaan piikitykseksi (fin. “piikkiin astuminen”). Se sattuu suunnilleen yhtä paljon kuin jos joku poraisi reiän sinun kynnen läpi sormen lihaan – eli tosi kipeästi. Mutta:
- ammattilainen ei tee tätä koskaan
- modernit kengittäjät käyttävät jopa röntgenkuvia tarkistaakseen kavion sisärakenteen
- hevonen itse kertoo heti, jos jotain menee pieleen (se riuhtoo jalkaa pois salamannopeasti)
Miksi hevonen ylipäätään tarvitsee rautakenkiä vuonna 2025?
Luonnossa villihevoset ja tarhassa vapaana elävät ponit harvoin tarvitsevat kenkiä lainkaan. Ne kulkevat kymmeniä kilometrejä päivässä maastossa: hiekkaa, soraa, mutaa, lunta. Kavio kuluu ja kasvaa täydellisessä tasapainossa.
Nykyhevosen arki on aivan toinen:
- seisoo 20 tuntia vuorokaudessa karsinassa pehmeällä purulla
- kävelee loput tunnit asfaltilla tai kovalla maneesipohjalla
- kantaa 70–100 kg ratsastajaa + satulaa
- vetää kärryjä tai kilpailee kovalla alustalla
Tulos? Kavio kuluu 2–3 kertaa nopeammin kuin ehtii kasvaa. Seuraukset ovat karut:
- kipu joka askeleella
- halkeamat ja lohkeamat
- ontuminen ja jopa vakavat jännevammat
Ilman kenkiä tai kaviosuojia moni hevonen olisi ontuva raato jo vuoden päästä.
Erilaiset kengitysvaihtoehdot – valitse omalle hevoselle sopiva
- Perinteinen rautakengä Edut: kestävin, paras pito, korjaa virheasentoja Miinukset: raskain, vaatii uudelleenkengitystä 6–8 viikon välein
- Muovikengät & komposiittikengät Kevyempiä, joustavia, ääntä vaimentavia – loistavia este- ja kouluhevosille
- Liimakengät Ei nauloja lainkaan! Kiinnitetään erikoisliimalla – täydellinen ohutseinämäisille kavioille
- Kaviosuojat (“hevosen lenkkarit”) Otetaan pois ja laitetaan päälle kuin kengät – suosituin vapaa-ajan ja maastoratsastuksessa
- Täysin paljasjalkainen hevonen + säännöllinen raspaus Toimii erinomaisesti, jos maasto on pehmeä ja hevonen liikkuu paljon
Miltä kengitys näyttää hevosen näkökulmasta?
Useimmat hevoset pitävät kengitystä… noh, tylsänä mutta harmittomana. Tyypillinen reaktio:
- nostaa jalan itse, kun kengittäjä koskettaa lapaa
- seisoo kolmella jalalla rennosti, korvat lerppalla
- saattaa jopa nuokkua silmät kiinni, kun vasara kopisee rytmissä
Jos hevonen on hermostunut, syitä on yleensä kolme: a) aikaisempi huono kengityskokemus b) kengittäjä riuhtoo jalkaa liian rajusti c) hevonen on muutenkin arka tai kipuilee jostain muusta
7 vinkkiä, miten teet kengityksestä hevosellesi miellyttävän
- Valitse aina koulutettu, kärsivällinen kengittäjä
- Totuta varsa jo pentuna kavioiden käsittelyyn
- Anna hevosen seistä pehmeällä alustalla kengityksen ajan
- Palkitse rauhallisuudesta nameilla (kengittäjät rakastavat tätä!)
- Varmista, että kaviot rasvataan säännöllisesti – kuivat kaviot halkeilevat helpommin
- Tarkistuta kaviot vähintään 2 kertaa vuodessa, vaikka et kengittäisikään
- Kuuntele hevosta – se kertoo kyllä, jos jokin tuntuu ikävältä
Kengitys on rakkautta, ei kidutusta
Kun seuraavan kerran näet vasaran heiluvan ja nauloja lentävän, muista tämä: Oikein tehtynä kengitys ei satu yhtään. Päinvastoin – se on yksi parhaista tavoista pitää hevonen terveenä, onnellisena ja liikkeessä vuosikymmenien ajan.
Joten anna kengittäjän tehdä taikojaan rauhassa. Hevonen kiittää sinua joka askeleella – ja ehkä jopa höristää korviaan, kun kuulee vasaran tutun kopinan.
