Kun lapset alkavat anella koiraa tai kissaa, vanhemmat tuntevat usein paineen: “Kaikilla muillakin on!” Mutta lemmikki ei ole lelu, joka unohtuu kaapin perälle. Se on perheenjäsen 10–15 vuodeksi, ja väärä valinta voi johtaa pettymyksiin, allergioihin tai jopa eläimen hylkäämiseen. Lemmikin valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä, jonka teette yhdessä lasten kanssa – ja se kannattaa tehdä sydämellä ja järjellä.
Ennen kuin astutte eläinkauppaan tai tarhalle, pysähtykää ja vastatkaa rehellisesti näihin kysymyksiin:
- Onko koko perhe 100 % mukana? Jos joku pelkää tai on allerginen, älkää ottako.
- Kuinka paljon aikaa teillä oikeasti on? Kuka vie koiran ulos klo 6.30 aamulla talvella?
- Paljonko olette valmiita käyttämään rahaa vuosittain (ruoka, eläinlääkäri, tarvikkeet)?
- Millainen koti teillä on? Kerrostalo ilman pihaa, omakotitalo aidatulla pihalla vai vuokra-asunto, jossa lemmikit on kielletty?
Kun nämä on selvitetty, voitte lähteä etsimään täydellistä kaveria.
Koira – paras ystävä, joka vaatii eniten
Koira on lapselle unelma: se juoksee pallon perässä, halaa ja nukkuu jalkopäässä. Tutkimukset osoittavat, että koira lapsiperheessä vähentää lasten stressiä, lisää liikuntaa ja vahvistaa vastuun tunnetta. Koiran kanssa ulkoillessa lapsi saa raikasta ilmaa 2–3 tuntia päivässä, ja tilastojen mukaan koiraperheen lapset sairastavat vähemmän flunssia.
Mutta: koira on kallein ja vaativin lemmikki. Älkää ottako pentua, jos ette ole valmiita heräämään öisin ja siivoamaan pissaläiskiä. Älkää ottako suurta tai taistelurotuisena pidettyä koiraa pienen lapsen perheeseen. Paras valinta lapsiperheeseen: aikuinen (2–5 v), rauhallinen koira tarhalta – se on jo luonut luonteen, ja tiedätte tarkalleen, millainen se on lasten kanssa.
Kissa – itsenäinen terapeutti, joka valitsee perheensä
Kissa on täydellinen kerrostaloon ja lapsiperheeseen, jossa ei jakseta lenkkejä. Kissan kehräys laskee verenpainetta ja rauhoittaa hyperaktiivisia lapsia – sitä kutsutaan felinoterapiaksi. Kissa opettaa lapselle kunnioitusta: sitä ei voi pakottaa, se tulee kun haluaa.
Mutta: kissa voi raapaista, jos lapsi vetää hännästä. Älkää ottako pentua alle 5-vuotiaan lapsen kotiin – aikuinen kissa on turvallisempi ja kärsivällisempi. Muistakaa raapimispuu ja hiekkalaatikko – muuten sohva kärsii.
Papukaija – älykäs kaveri, joka opettaa kärsivällisyyttä
Jos lapsi on rauhallinen ja tarkkaavainen, iso papukaija (esim. ara tai kakadu) voi olla upea valinta. Se oppii puhumaan, tunnistaa perheenjäsenet ja elää 30–70 vuotta – se on koko elämän kaveri. Papukaijan kanssa lapsi oppii vastuuta: häkki siivotaan päivittäin, ruoka on monipuolista ja lämpötila tasainen.
Mutta: iso papukaija on kallis (1000–5000 €) ja voi purra kovaa. Pieni undulaatti tai neitokakadu on turvallisempi ja edullisempi aloitus.
Pienet jyrsijät – täydellinen ensilemmikki
Jos tila ja aika on rajallinen, hamsteri, marsu tai kani on loistava valinta. Ne opettavat lapselle lempeyttä ja vastuuta: häkki siivotaan, ruokaa annetaan säännöllisesti. Marsu on erityisen hellä – se ei pure niin herkästi kuin hamsteri.
Mutta: jyrsijät elävät vain 2–8 vuotta, joten surutyöhön pitää varautua. Älkää ottako kania, jos lapsi on alle 7-vuotias – ne pelästyvät helposti ja voivat potkia kovaa.
Allergia ja turvallisuus – älkää ottako riskiä
Ennen kuin haette lemmikkiä, käykää allergiatesteissä. Jos lapsella on oireita, älkää ota turkki- tai höyheneläintä. On olemassa hypoallergeenisia koiria (esim. labradoodle), mutta nekin voivat aiheuttaa oireita.
Ja muistakaa raivotauti: rokottakaa koira ja kissa aina ajallaan. Älkää antako niiden nuuskia tuntemattomia eläimiä.
Paras lemmikki on se, joka sopii teidän perheeseenne
Älkää ottako koiraa siksi, että “pitäisi”. Älkää ottako kissaa siksi, että “se on helppo”. Ottakaa se eläin, joka saa koko perheen sydämen sykkimään nopeammin – ja jonka elämän voitte taata onnelliseksi.
Kun oikea lemmikki astuu kotiinne, huomaatte pian: se ei ole vain eläin. Se on perheenjäsen, joka opettaa lapsille empatiaa, vastuuta ja ehdotonta rakkautta. Ja se on arvokkainta, mitä voitte heille antaa.
