Moni meistä on kasvanut siihen, että flunssassa juodaan kuumaa teetä hunajalla. Se on sellainen lapsuuden peruslääke, joka tuntuu aina toimivan. Mutta kun alkaa itse ostaa hunajaa, huomaa, että purkkeja on kymmeniä erilaisia: akaasiahunajaa, horsmahunajaa, tattarihunajaa, metsähunajaa… Ja jokaisella purkilla on omat lupauksensa. Joten mikä hunaja on oikeasti kaikkein paras? Ja saako sitä oikeasti laittaa kuumaan teehen vai tuhoaako se kaiken hyvän? Kysyin asiaa suoraan mehiläishoitajalta, jolla on 30 vuotta kokemusta, ja sain vastaukset, jotka pistävät kaikki vanhat uskomukset uusiksi.
Ei ole olemassa yhtä ainoaa “parasta” hunajaa – kaikki riippuu siitä, mitä tarvitset
Mehiläishoitaja nauraa, kun kysyn suoraan maailman terveellisintä hunajaa. Hän sanoo, että se on vähän kuin kysyisi paras hedelmä. Omena on loistava raudan takia, appelsiini C-vitamiinin, mustikka silmille. Sama hunajan kanssa.
Akaasiahunaja on lähes puhdasta fruktoosia, joten se sulaa hitaasti ja nostaa verensokeria tosi vähän. Siksi sitä suositellaan usein diabeetikoille ja lapsille.
Rypsi- ja voikukkahunaja taas sisältää paljon glukoosia ja paljon jodia – se on lähes lääke kilpirauhaselle.
Lehmushunaja on vanha kunnon flunssalääke. Se rauhoittaa kurkkua ja auttaa yskään paremmin kuin mikään siirappi.
Kanervahunaja on täynnä rautaa ja sopii anemian kanssa kamppaileville.
Monikukkahunaja eli kesähunaja on taas sellainen jokapaikanhöylä – siinä on vähän kaikkea, mitä kesän kukat antavat. Se on usein se kaikkein maukkain ja monipuolisin.
Tattarihunaja on tummaa, vahvaa ja täynnä antioksidantteja – se maistuu aikuiselta ja suojaa sydäntä.
Jos siis ostat hunajaa vain “koska on terveellistä”, ota monikukkaista. Jos sinulla on joku tietty vaiva, valitse sen mukaan. Ja jos haluat aivan varmasti puhdasta yksikukkahunajaa, pyydä myyjältä siitepölyanalyysi – se on ainoa tapa tietää, onko purkissa oikeasti yli 80 % yhtä kukkaa.
Saako hunajaa lämmittää vai tuhoaako se kaiken hyvän
Tämä on se ikuisuuskysymys, josta kaikki kinastelevat. Vastaus on: kyllä saa lämmittää, mutta ei liikaa.
Mehiläishoitaja selittää asian näin: mehiläispesässä on kesällä 36–38 astetta. Kun hunaja on siinä lämpötilassa, kaikki entsyymit ja vitamiinit ovat tallella. Jos lämmität hunajaa yli 40 astetta, entsyymit alkavat kuolla ja osa vitamiineista hajoaa. Yli 60 astetta on jo katastrofi – silloin syntyy jopa HMM-yhdistettä, joka on lievästi haitallista.
Mutta: jos laitat lusikallisen hunajaa 70-asteiseen teekuppiin, hunaja jäähtyy heti alle 40 asteen, kun se osuu kuumaan veteen. Yksittäinen lusikallinen ei ehdi lämmetä vaarallisen kuumaksi. Jos taas sulatat koko litran purkin mikrossa täydellä teholla, tuhoat kaiken.
Paras tapa on siis tämä: juo tee ensin melkein tyhjäksi, anna sen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja lisää hunaja vasta sitten. Tai laita hunaja suuhun ja hörppää teetä perään. Näin saat kaikki hyödyt ja hunaja maistuu parhaalta.
Miten hunajaa pitää oikeasti säilyttää, että se kestää vuosikymmeniä
Hunaja on ainoa elintarvike, joka ei pilaannu koskaan – arkeologit ovat syöneet 3000 vuotta vanhaa hunajaa faaraoiden haudoista. Mutta vain, jos se on säilytetty oikein.
Pidä hunaja pimeässä. Aurinko tuhoaa entsyymejä nopeasti.
Pidä viileässä, mutta ei jääkaapissa. Ihanteellinen lämpötila on 10–20 astetta. Jääkaapissa hunaja imee kosteutta ja voi alkaa käymään.
Älä säilytä metalliastioissa – käytä lasia tai keramiikkaa.
Jos hunaja kiteytyy, se on täysin normaalia. Se on jopa merkki siitä, että hunaja on aitoa. Sulata se tarvittaessa vesihauteessa max 38 asteessa – laita purkki lämpimään veteen ja odota kärsivällisesti.
Yhteenveto suoraan mehiläishoitajalta
Osta hunajaa, joka maistuu hyvältä ja tulee luotettavalta tuottajalta. Valitse lajike sen mukaan, mitä kehosi tarvitsee. Lämmitä vain vähän ja nauti hitaasti. Pidä purkki kaapissa valolta suojassa. Ja muista: paras hunaja on se, jota syöt hyvällä mielellä.
Sillä tavalla saat kaikki ne vitamiinit, entsyymit ja hyvän olon – juuri niin kuin luonto on tarkoittanut.
